Kullankaivajat ja parisuhdetyön alku

Kullankaivajat on paljon kertova mielikuva parisuhdetyölle, jonka aloitimme mieheni kanssa jo yli 20 vuotta sitten. Nyt parisuhdekurssien ohjauksia- ja paritapaamisia on takana satoja. Monen ikäisten parien eripituisilla suhteilla ja monenlaisten asioiden äärellä.

Jokainen tietää, miten kullanhuuhdonnan lopputulos on kiinni omasta halusta , tahdosta ja sinnikkyydestä tehdä työtä – löytääkseen kultaa. Tarvitaanko tuuria – joskus niinkin. Parisuhteenhoitoa voi verrata kullanhuuhdontaan. Löydetyistä pienistä hipuista koostuu kimpaleenkokoinen arvokas lataus parisuhteeseen, joka antaa yhteyttä hyvinä päivinä ja kantaa arjen haasteissa. Äkkirikkaaksi tulee harvoin, mutta tahdolla ja omalla panostuksella teemme ja saamme aikaan hyvin paljon hyvää -jos vain haluamme.

Ennaltaehkäisevää parisuhteenhoitoa me ammattilaiset haluaisimme tehdä ja nähdä enemmänkin. Silloin on intoa, jaksavuutta, uteliaisuutta toista kohtaan ja halua säilyttää ja vahvistaa yhteyttä omaan kumppaniin. Useat uusparit puhuvatkin sen puolesta, että parisuhdekurssi pitäisi olla kaikille yhteenmuuttaville pareille pakollinen, sen avulla jäisi moneen monttuun putoamatta – niitä monttuja kun meidän kaikkien eteen joka tapauksessa tulee. Mitä enemmän niistä on tietoa ja mitä paremmin niihin osaamme varautua, aina helpommalla ja vähemmillä kivuilla pääsemme.

Karu totuus on kuitenkin se, että usein apua haetaan vasta siinä vaiheessa kun suhde on jumiutunut ja omat keinot eivät enää riitä – toki onneksi haetaan, koska apua on ja apua saa, jos sitä vain suostuu ottamaan vastaan. Parisuhdekurssit on yksi tehokas tapa peilata omaa suhdetta. Joskus riittää yksi keskustelu avaamaan oivalluksia ja tahtotilan, joskus pitempikestoinen työskentely on ratkaisu suhteen tilanteeseen, joskus taas viisain ratkaisu on terapia. Tapa ja toteutus on hyvin ongelma- ja parikohtainen, eikä mikään näistä sulje pois toistaan. Avun tavoitteena on kuitenkin parisuhteen molempien osapuolten hyvinvointi.

Usein olen kuullut, että tunteet suhteessa ovat kuolleet ja kuitenkin ne on vain tosi tehokkaasti piilotettu -itseltä ja toiselta. Välinpitämättömyys astuu arkeen, johon toinen reagoi ja kierre on valmis. Keskustelu vähenee ja luulojen kautta toimimme – luulo ei ole tietoa ja on suuri riski osua väärään. Jos ei tiedä, mitä tahtoo, on jumissa. Ajattelen, että joka ikinen kivi pitää kääntää ennen eropäätöstä, silloin vasta tiedämme, mitä haluamme suhteeltamme ja mitä emme halua. Kun parisuhteen ongelmiin hakee apua, voitettavaa on paljon, hävittävää hyvin vähän, eikä tarvitse jossitella jälkeenpäin.

Parisuhteeseen olemme lähteneet yhteisestä päätöksestä. Parisuhteen päättymiseen riittää toisen tahto. Ei aina reilua!

Eroon liittyy paljon erilaisia tunteita, eikä tilannetta helpota se, että parit kulkevat asiassa eri aikajanalla. Toinen on saattanut miettiä eroa pitkäänkin ja toiselle se tulee ehkä yllättäen. Silloin ollaan tunnetasoilla aivan eri lähtökohdissa.

Eroseminaaria vetäessä olen nähnyt paljon kipua – toisen ja itsen aiheuttamaa. Katumusta ja syyllisyyttä, mutta myös oivallusta omasta toimintamallista. Eroseminaarin tavoitteena on eheytyä, johtuipa ero mistä syystä tai kumman aloitteesta tahansa, ja jatkaa elämää ilman aikaisemmasta suhteesta aiheutuvia kipuja, saatikka viedä niitä mukanaan uuteen suhteeseen.

Eroseminaari on tehokas työskentely myös siinä tilanteessa, jossa haluaa luopua toimimattomasta suhteesta, muttei ihmisestä rinnallaan, josta pitää ja jonka haluaa säilyttää elämässään.

Logoterapiaopinnot vahvisti käsitystä siihen, miten omilla valinnoillamme voimme edesauttaa omaa onnellisuuttamme riippumatta siitä, mitä toinen tekee- joka on hänen vastuullaan. Voimme valita, mihin suuntaan itse haluamme itseämme ja suhdettamme kehittää. Eihän se toki takaa lopputulosta, mutta ainakin omalta osaltamme annamme mahdollisuuden siihen. Parisuhteen historiassa on varmasti monenlaisia tapahtumia, hyviä ja vähemmän hyviä. Voimme itse valita minkä merkityksen annamme tapahtuneille asioille, niin niille hyville kuin ikävimmillekkin. Miten kannamme niitä mukana nykyisyydessä ja miten haluamme niiden olevan tulevaisuudessa. Sekin on valinta, ettei valintoja tee.

Kultamaa on oma kurssipaikkamme Rautjärven rannalla. Keskellä luontoa olemme irti arjesta ja näin mahdollistuu keskittyminen itseen, toiseen ja yhteiseen suhteeseen. Kannattaa käydä hakkaamassa päätä karjalan mäntyyn, tämän ovat monet todenneet!